Etsein itselleni urosta, koska muutamia kuukausia aikaisemmin rakas valkkarini Hurja oli jouduttu nukuttamaan ikiuneen... :(
Katselin monia kasvattajia ja kun löysin itselleni sopivan yhdistelmän siellä oli pelkkiä narttuja jäljellä.
Kuin sattuman kaupalla Robin isän omistaja, Riikka oli huomannut harmitteluni ja päätti minulle tarjota reipasta poikapentua, joka oli pitovaikeuksien vuoksi palautunut kasvattajalle.
Hetki mun piti miettiä ja sitten toinen. Päätin että ajan katsomaan Robia ennen kuin päätän mitään.
Ajoimme Riikan luokse kylään serkkuni Paulan kanssa. Robi asusti siis Riikan luona koska kasvattaja Päivillä oli erään toisen kasvattajan orpopennut Robin emän hellässä huomassa.
Päivi oli meitä vastassa kerrontalon pihassa, jossa Riikka asui. Menimme sisälle ja vastassa ovella Riikan lisäksi oli kaksi ponia (Tanskandoggia) ja iloinen karvakasa (Tyson). Siellä kaikkien muiden takana pomppi iloinen pentu, joka yritti nähdä isompien ylitse.
Ensimmäinen poru oli tulla kun näin Tysonin... Se oli hyvin samankaltainen kuin edesmennnyt Hurjani!!! Se pieni kaveri (Robi) puri ja tössötti omiaan. Päätös oli jo tehty, mutta pää oli pakko pitää kylmänä ja pohdittava vielä hetken kun ajelimme kotiin.
Muutama päivä myöhemmin soitin ja kerroin päätökseni. Robi sai meille muuttaa!
Hetkeäkään en ole katunut! Minulla on maailman hienoin hössöttäjä ja ihana harrastuskoira!
Kiitosta vaan Päiville ja Riikalle mahtavasta koirasta ja samalla kahdesta uudesta upeasta ystävästä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti